Lyhyellä matkalla

Lueskelin pääsiäisen aikana Janne Nummelan esikoiskokoelmaa Lyhyellä matkalla ohuesti jäätyneen meren yli. Tämähän on nyt se teos, jossa hyödynnetään varsin tehokkaasti hakukonemateriaalia, tehdään kollaasia Internetin tekstimassasta. Onhan siellä mukana paikoitellen myös muuta, kuten cut-upeja ja joitakin mukaelmia.

Muutamalta taholta tästä olen kuullut aiemmin jo kehujakin, joten lukemista aloittaessa sai jo miettiä missä määrin tämä nyt vastaa niihin, mutta totta se on: siinä on jotain jännittävää, jokin kovin erikoinen tunnelma. Mieleen tulee sana dynaaminen, mutta kenties se ei ole hyvä sana. Ei etäällä, vaan lähellä, ehkä hyvinkin kiinni tässä ajassa. Joka tapauksessa siinä on jotain uutta – se käy selväksi vaikkei edes keskittyisi tarkastelemaan selityksiä ja pohtisi, että miten nämä runot nyt on tehty.

Kokonaisuus on varsin jännä, se on hyvinkin yhtenäinen, mutta moneen suuntaan aukeava, yksittäisten runojenkin sisälle aukeaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kynnelle kykenevien kannattaa mennä julkaisutilaisuuteenkin.